PÄÄKIRJOITUS

 

Elokuu on kuin lämmin jälkihalaus kesältä. Päivät kantavat vielä kesän valoa ja lämpöä, mutta valo on jo hieman pehmeämpää, aamut viileämpiä ja iltaisin ilmassa voi tuntea ensimmäisen lupauksen tulevasta syksystä. Luontokin alkaa hiljalleen vaihtaa rytmiään – kasvamisen sijaan se kypsyttää, kerää talteen ja valmistautuu seuraavaan vuodenaikaan.

Ehkä meidänkin olisi hyvä tehdä samoin.

SuVia STORIESin elokuu on omistettu lempeälle tasapainolle. Ei täydelliselle elämänhallinnalle tai uudelle suoritusprojektille, vaan sille tasapainolle, johon voimme aina palata, vaikka elämä ympärillämme välillä kiihtyy, muuttuu ja horjuttaa tuttuja rytmejä.

Monelle elokuu merkitsee paluuta arkeen, töihin, opintoihin ja aikaisempiin aamuihin. Kesän väljempi rytmi vaihtuu vähitellen täyttyviin kalentereihin ja lisääntyviin velvollisuuksiin samaan aikaan, kun päivät alkavat lyhentyä ja valo muuttua. Juuri siksi elokuu on hyvä hetki pysähtyä ennen kuin syksyn vauhti vie mukanaan ja kysyä itseltään:

Mitä minä tarvitsen voidakseni hyvin juuri nyt?

Tässä kuussa tarkastelemme hyvinvointia kokonaisuutena – sitä, kuinka keho, mieli, hermosto, uni, ravinto, hormonitoiminta ja elämäntilanne ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Hyvinvointi ei synny yhdestä täydellisestä aamurutiinista, ruokavaliosta tai treeniohjelmasta, vaan usein paljon pienemmistä, arkisista asioista: riittävästä levosta, ravitsevasta ruoasta, liikkeestä, luonnosta, hengittämisestä ja hetkistä, jolloin emme yritä saada mitään aikaan.

Paluun pehmeys -artikkelissa pysähdymme juuri tämän vuodenaikojen välisen siirtymän äärelle. Pohdimme, mitä muuttuva valo, arjen rytmi ja lisääntyvä kuormitus voivat merkitä unelle, vireydelle ja hermoston palautumiselle – ja kuinka syksyyn voi valmistautua ilman, että hyvinvoinnistakin tehdään jälleen yksi tehtävälistan kohta.

Erityisesti neljänkymmenen ikävuoden jälkeen moni nainen huomaa myös jotakin muuta: oma keho alkaa tuntua erilaiselta kuin vielä muutama vuosi sitten. Uni voi muuttua, palautuminen hidastua ja esivaihdevuosien hormonaaliset vaihtelut tuoda mukanaan aivan uudenlaisia tuntemuksia ja tarpeita. Silloin vanha resepti – vähemmän ruokaa, enemmän liikuntaa ja lisää itsekuria – ei välttämättä enää palvele meitä.

Ehkä keho ei tarvitsekaan lisää kuria. Ehkä se tarvitsee enemmän kuuntelua.

Tätä ajatusta syvennämme elokuussa myös 40+ naisen muuttuvaa kehoa käsittelevässä artikkelissamme. Se on samalla yksi niistä lähtökohdista, joiden ympärille olen rakentamassa SuVian Soft Balance™ -hyvinvointiohjelmaa: ajatusta siitä, ettei kehoa tarvitse jatkuvasti korjata tai hallita, vaan voimme opetella työskentelemään sen kanssa – ymmärtämään paremmin omaa lähtötilannettamme ja tukemaan hyvinvointia kokonaisuutena.

Sama kokonaisvaltainen näkökulma kulkee mukana myös yhdessä tämän kuukauden tärkeimmistä ja vakavimmista artikkeleista.

Pysähdymme syövän hoidon äärelle ja tutustumme täydentäviin hoitomuotoihin sekä integratiiviseen onkologiaan. Kysymme, voisiko lääketieteellisen syöpähoidon rinnalla olla nykyistä enemmän tilaa myös ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiselle – turvallisesti, vastuullisesti ja tutkimustietoa kunnioittaen.

Vakavan sairauden keskellä ihminen on aina enemmän kuin diagnoosinsa. Kehon ja sairauden hoitamisen rinnalla kulkevat myös mieli, pelot, toivo, uni, ravinto, kosketus, turvallisuuden tunne ja tarve tulla nähdyksi kokonaisena ihmisenä.

Ehkä juuri tässä onkin yksi koko elokuun tärkeimmistä ajatuksista:

Ihminen on kokonaisuus.

Tutkimme tasapainoa tässä kuussa myös aivan toisenlaisista näkökulmista. Sukellamme joogaperinteen maailmaan ja kysymme, mitä chakroilla ja kundaliinilla oikeastaan tarkoitetaan – ei lääketieteellisinä totuuksina, vaan vuosisatoja vanhana tapana tarkastella kehon, mielen ja sisäisen kokemuksen yhteyttä.

Ja välillä tasapainoa ei tarvitse edes yrittää ymmärtää.

Sen voi vain tuntea.

Elokuun matkailujutussa kuljemme Tulliniemen luontopolkua kohti Manner-Suomen eteläisintä kärkeä ja pysähdymme samalla pohtimaan, miksi meri rauhoittaa meitä niin syvästi. Miksi hengitys tuntuu avaran horisontin äärellä hieman helpommalta? Miksi voimme istua rannalla katsomassa aaltoja pitkään ilman, että mitään varsinaisesti tapahtuu?

Ehkä juuri siksi.

Meri ei pyydä meiltä mitään. Se ei hoputa, vaadi eikä täytä hiljaisuutta sanoilla. Se vain on.

Myös elokuun luonto muistuttaa meitä runsaudesta. Metsät, puutarhat ja pellot tarjoavat marjoja, vihanneksia, yrttejä ja kaikkea sitä, mitä keväällä ja alkukesästä kylvettiin. Nyt on aika kerätä talteen, säilöä, kuivata, pakastaa, maistaa ja nauttia – mutta myös yksinkertaisesti huomata se kaikki hyvä, joka ympärillämme juuri nyt on.

Elokuun energiakivi on säteilevän vihreä peridootti, joka tunnetaan ilon, runsauden, uudistumisen ja sydämen avoimuuden symbolina. Sen energiaan liitetään myös irtipäästämisen ajatus: kaikkea vanhaa ei tarvitse kantaa mukanaan seuraavaan vuodenaikaan.

Ehkä se on kaunis kysymys meille kaikille juuri nyt:

Mitä haluan ottaa kesästä mukaani – ja mistä olen valmis päästämään irti ennen syksyä?

Tasapaino ei lopulta tarkoita sitä, että kaikki elämässämme olisi aina tasapainossa.

Elämä muuttuu. Aikataulut muuttuvat. Kehomme muuttuvat. Vuodenajat muuttuvat.

Ehkä tasapaino onkin kykyä huomata, milloin olemme ajautuneet liian kauas itsestämme – ja löytää uudelleen tie takaisin.

Joskus siihen tarvitaan lepoa. Joskus liikettä. Joskus ravitsevaa ruokaa, päivänvaloa tai hyvää unta. Joskus toisen ihmisen apua.

Ja joskus vain hetki meren äärellä, jossa voimme hengittää ja muistaa, ettei meidän tarvitse olla koko ajan menossa johonkin.

Toivon, että tämän kuukauden tarinat, ajatukset ja harjoitukset tarjoavat sinulle sekä tietoa että pieniä hengähdyspaikkoja ja inspiroivat sinua astumaan kohti syksyä hieman lempeämmin – omassa rytmissäsi ja omaa kehoasi kuunnellen.

Muista olla itsellesi lempeä ja armollinen.

Iloa, valoa & tasapainoa elokuuhusi!

 

SMILE. SPARKLE. SHINE – Rakkaudella

suvi.sjoblom@suvia.life