Kaunis tuoksu, näkymätön kemikaalikuorma

Totuus tuoksuista | Osa 1

Tuoksu voi viedä sekunnissa vuosikymmenten taakse, rauhoittaa illan tai tehdä tavallisesta aamusta juhlan. Mutta mitä hengitämme, kun koti, iho ja vaatteet tuoksuvat? Ja mitä se merkitsee hermostollemme ja hyvinvoinnillemme?

Tuoksut ovat yksi elämän kauneimmista asioista.

Äidin käsivoide. Kesäsateen jälkeinen asfaltti. Isoäidin keittiön kaneli. Ensimmäinen oma hajuvesi, jonka pullon muodon muistaa vielä vuosikymmenten jälkeenkin.

Tuoksu voi olla osa sitä, keitä olemme. Moni valitsee hajuvetensä päivän, sään tai mielialan mukaan kuin asusteen. Toiselle kaupan hyllyllä odottava tuoksukynttilä on pieni lupaus kotoisasta illasta. Ja kun kynttilän joutuu jättämään hyllylle, se voi tuntua yllättävän haikealta.

Siksi tämä ei ole artikkeli siitä, että tuoksuista pitäisi luopua.

Tämä on artikkeli siitä, mitä tuoksujen takana on. Mitä kaunis tuoksu voi pitää sisällään, mitä se tekee keholle ja hermostolle – ja miten tuoksuista voi nauttia niin, että ne tukevat hyvinvointia eivätkä huomaamatta kuormita sitä.

Tuoksu kulkee suoraan tunteisiin

Hajuaisti on aisteistamme kenties salaperäisin.

Kun hengitämme tuoksua, sen molekyylit kulkeutuvat nenän limakalvoilla oleviin hajureseptoreihin. Sieltä viesti etenee hajukäämiin ja edelleen aivojen alueille, jotka käsittelevät tunteita ja muistoja. Toisin kuin näkö-, kuulo- tai tuntoaistin viestit, hajuaistimus ei kulje ensin aivojen ”välitysaseman”, talamuksen, kautta. Siksi tuoksu voi herättää tunteen ennen kuin ehdimme edes nimetä, mitä haistamme.

Tämä selittää, miksi tuoksu voi rauhoittaa, ilahduttaa tai liikuttaa niin voimakkaasti.

Ja juuri tästä syystä on hyvä tietää, mitä tuoksun mukana hengittää. Hajuaisti ei ole vain nautinnon kanava. Se on myös yksi kehomme vartijoista.

Mitä sana parfum oikeastaan kätkee?

Käännä käsiisi hajuvesi, suihkusaippua, pyykinpesuaine tai voide, ja ainesosaluettelosta löytyy todennäköisesti sana parfum, fragrance tai aroma.

Yksi sana. Mutta sen takana voi olla kymmeniä, joskus satoja eri ainesosia.

Tuoksukoostumuksia pidetään valmistajien liikesalaisuuksina, eikä niiden koko sisältöä tarvitse kertoa pakkauksessa. Mukana voi olla luonnosta peräisin olevia aineita, synteettisesti valmistettuja tuoksumolekyylejä sekä apuaineita, jotka sitovat tuoksua ja saavat sen kestämään pidempään.

Tämä ei automaattisesti tarkoita, että tuote olisi vaarallinen. Kosmetiikan turvallisuutta säädellään EU:ssa tarkasti, ja tuoksuteollisuudella on lisäksi omat standardinsa. Mutta se tarkoittaa, että kuluttajana emme useinkaan tiedä tarkalleen, mitä iholle levitämme tai kotimme ilmaan päästämme.

Sääntely on kuitenkin liikkeessä. EU on velvoittanut jo pitkään merkitsemään kosmetiikan pakkauksiin 26 yleisintä allergisoivaa tuoksuainetta, kun niiden pitoisuus ylittää tietyn rajan. Vuonna 2023 hyväksytty asetus laajentaa luettelon 82 aineeseen. Heinäkuun 2026 lopusta lähtien uusien markkinoille tulevien tuotteiden on täytynyt noudattaa laajempaa merkintävelvoitetta, ja vanhoja tuotteita saa myydä vielä heinäkuun 2028 loppuun.

Joskus tieteen tieto johtaa myös kieltoihin. Esimerkiksi kielonkukkaa muistuttavaa tuoksuainetta, joka tunnetaan nimellä lilial (butylphenyl methylpropional), käytettiin vuosikymmeniä hajuvesissä, voiteissa ja pesuaineissa. EU luokitteli sen lisääntymiselle vaaralliseksi, ja sen käyttö kosmetiikassa kiellettiin maaliskuussa 2022.

Tieto lisääntyy koko ajan. Siksi on viisasta suhtautua tuoksuihin samalla uteliaisuudella kuin ruokaan: on hyvä tietää, mitä nauttii.

Hajuvesi iholla – kaunis, mutta ei aina keholle neutraali

Hajuvesi on iholla tuntikausia. Se on lähellä hengitystä, lämpenee ihon mukana ja levittää tuoksuaan ympärille koko päivän.

Iho on kuitenkin elävä elin, joka reagoi siihen, mitä sille tarjotaan. Hajusteet ovat yksi yleisimmistä kosmetiikan aiheuttamien kosketusallergioiden syistä. Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan korkean elintason maissa noin 2–3 prosenttia väestöstä on herkistynyt hajusteille. Herkistyminen voi syntyä vähitellen, vuosien käytön jälkeen, ja kerran syntynyt allergia on yleensä pysyvä.

Iholla tapahtuvan reaktion lisäksi keskustelua on käyty tuoksujen apuaineista. Joissakin tuoksukoostumuksissa on käytetty esimerkiksi ftalaatteihin kuuluvaa dietyyliftalaattia (DEP) liuottimena ja tuoksun kiinnittäjänä. Ftalaattien mahdollisia vaikutuksia hormonitoimintaan on tutkittu paljon, ja tutkimustieto on osin ristiriitaista. Samoin synteettisiä myskiyhdisteitä on löydetty ympäristöstä ja jopa ihmisen rintamaidosta, vaikka niiden merkitystä terveydelle ei vielä täysin tunneta.

Epävarmuus ei tarkoita vaaraa. Mutta se on hyvä syy kohtuuteen.

Yksi hajuveden kiehtovimmista piirteistä on myös se, että nenä tottuu tuoksuun nopeasti. Muutaman minuutin kuluttua emme enää juuri haista omaa hajuvettämme, vaikka ympärillä olevat haistavat sen edelleen vahvana. Moni suihkauttaa siksi päivän mittaan lisää – ja tuoksu kasvaa huomaamatta suuremmaksi kuin oli tarkoitus.

Tuoksukynttilän tunnelma ja näkymätön savu

Harva asia luo kodin tunnelmaa yhtä nopeasti kuin palava kynttilä. Liekin liike rauhoittaa, ja tuoksu kietoo huoneen pehmeään syliin.

Liekissä tapahtuu kuitenkin palamista, ja palaminen tuottaa aina päästöjä.

Kynttilät vapauttavat sisäilmaan pienhiukkasia ja erilaisia orgaanisia yhdisteitä. Kun palaminen on epätäydellistä ja kynttilä nokeaa, päästöt kasvavat. Tuoksukynttilöissä myös tuoksuaineet haihtuvat ilmaan ja voivat liekin kuumuudessa muodostaa uusia yhdisteitä, kuten aldehydejä.

Tutkimukset antavat kuitenkin myös rauhoittavaa tietoa. Tanskan ympäristöviranomaisen laajassa selvityksessä tutkittiin 129 kynttilää. Tasaisesti ja nokeamatta palavien kynttilöiden päästöjen ei arvioitu aiheuttavan terveysriskiä. Tärkeimmäksi neuvoksi nousi yksinkertainen asia: valitse kynttilä, joka palaa tasaisella liekillä nokeamatta, ja pidä liekki sellaisena.

Myös vahan laadulla on merkitystä. Sveitsiläisen EPFL-yliopiston katsauksen mukaan vahan koostumus vaikuttaa päästöihin jopa enemmän kuin se, onko kynttilässä tuoksua. Tutkijat totesivat myös, ettei yhtä kaikkein turvallisinta kynttilätyyppiä voida nimetä.

Tuoksukynttilä ei siis ole vihollinen. Mutta tunnelman ei tarvitse palaa joka ilta tuntikausia pienessä, suljetussa huoneessa.

Kun koti tuoksuu ”puhtaalta”

Monelle puhdas koti tuoksuu. Raikkaalta, sitruunaiselta, kukkaiselta, ”vuoristotuulelta”.

Todellisuudessa puhtaalla ei ole tuoksua. Se tuoksu, jonka yhdistämme puhtauteen, tulee yleensä pesuaineeseen lisätystä hajusteesta.

Kodin hajustetut tuotteet muodostavat yllättävän suuren kokonaisuuden: pyykinpesuaineet ja huuhteluaineet, astianpesuaineet, siivoussuihkeet, wc-raikasteet, ilmanraikastimet, pistorasiaan liitettävät tuoksulaitteet ja tuoksutikut. Jokainen niistä tuo sisäilmaan oman osansa.

Tutkija Anne Steinemann tutki 25 tavallista hajustettua kodin- ja hygieniatuotetta. Niistä mitattiin yhteensä 133 erilaista haihtuvaa orgaanista yhdistettä, keskimäärin 17 tuotetta kohden. Jokainen tuote päästi ilmaan ainakin yhtä myrkylliseksi tai vaaralliseksi luokiteltua ainetta, mutta pakkausmerkinnöistä niitä ei juuri löytynyt. Kiinnostavaa oli myös se, että ”vihreiksi”, ”luonnollisiksi” tai ”luomuksi” markkinoidut tuotteet päästivät ilmaan yhtä paljon vaarallisiksi luokiteltuja aineita kuin tavalliset.

Sisäilmassa tapahtuu lisäksi kemiaa, jota emme näe. Sitrushedelmien ja männyn tuoksussa olevat terpeenit, kuten limoneeni, voivat reagoida ilman otsonin kanssa. Reaktiossa voi syntyä esimerkiksi formaldehydiä ja hyvin pieniä hiukkasia. Sitruunalta tuoksuva puhtaus ei siis aina tarkoita puhdasta ilmaa.

Mitä tuoksut tekevät hermostolle?

Hajuaisti on suora yhteys hermostoon, ja hermosto reagoi siihen, mitä hengitämme. Joskus reaktio on nautinto. Joskus se on hälytys.

Australian, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ruotsin väestöä edustaneessa kyselytutkimuksessa noin joka kolmas aikuinen kertoi saavansa oireita hajustetuista tuotteista. Yleisimpiä olivat hengitystieoireet, limakalvojen ärsytys, migreeni ja päänsärky sekä ihottumat. Osalle tuoksu laukaisi astmakohtauksen.

Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan tuoksuyliherkkyys on yleinen ilmiö myös Suomessa. Arviot vaihtelevat paljon, 10 prosentista jopa 40 prosenttiin väestöstä. Tuoksuyliherkkyys ei ole allergia, eikä se ole ”vain mielessä”. Se on kehon todellinen tapa reagoida: silmät kirvelevät, nenä vuotaa, hengitys tuntuu raskaalta, päätä alkaa särkeä tai olo muuttuu väsyneeksi ja pahoinvoivaksi.

Moni ei edes yhdistä oireitaan tuoksuihin. Iltapäivän päänsärky, hajamielisyys tai raskas olo voivat tuntua vain osalta arkea.

Hermoston näkökulmasta voimakas tuoksuympäristö on myös yksi aistikuorman lähde muiden joukossa. Elämme ympäristössä, jossa ääniä, valoja, ilmoituksia ja ärsykkeitä riittää. Kun koti, vaatteet, iho ja auto tuoksuvat kaikki omalla tavallaan, nenä ja hermosto saavat harvoin levätä.

Ehkä juuri siksi metsässä hengittäminen tuntuu niin vapauttavalta. Siellä tuoksu on läsnä – mutta se ei huuda.

Onko luonnollinen aina parempi?

Moni siirtyy synteettisistä tuoksuista luonnollisiin, ja siinä on paljon hyvää. Luonnollisissa tuoksuissa ainesosia on usein vähemmän ja ne ovat läpinäkyvämmin tunnistettavissa. Eteeristen öljyjen maailma on myös kiehtova ja monikerroksinen.

Luonnollinen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti harmitonta.

Monet tunnetuimmista allergisoivista tuoksuaineista ovat luonnossa esiintyviä yhdisteitä, kuten limoneeni, linalool, eugenoli ja geranioli. Niitä on myös laventelissa, sitruksissa, neilikassa ja ruusussa. Kun eteerinen öljy vanhenee ja hapettuu ilman vaikutuksesta, osa sen yhdisteistä voi muuttua entistä herkemmin allergisoiviksi.

Siksi luonnollisetkin tuoksut kaipaavat kunnioitusta. Vähemmän on usein enemmän, laimentaminen on tärkeää ja öljyjen säilyvyydestä kannattaa huolehtia. Myös lemmikit on hyvä ottaa huomioon, sillä osa eteerisistä öljyistä voi olla haitallisia esimerkiksi kissoille.

Markkinoinnissa sanat ”luonnollinen”, ”puhdas” ja ”vihreä” ovat valitettavasti myös helppoja myyntisanoja. Kauniin pakkauksen sijaan kannattaa katsoa ainesosaluetteloa.

Tuoksu ei ole vihollinen

Kaiken tämän jälkeen on tärkeää sanoa ääneen yksi asia: tuoksut kuuluvat elämään.

Tuoksut voivat tuottaa iloa, lohtua ja turvaa. Ne voivat nostaa esiin muiston, tehdä kodista kodin ja auttaa rauhoittumaan. Aromaterapian vaikutuksia on tutkittu, ja esimerkiksi tuoksujen hengittämisen on joissakin tutkimuksissa havaittu lievittävän koettua ahdistusta. Tutkimusten laatu vaihtelee, mutta yksi asia on selvää: tuoksulla on vaikutusta mieleen.

Kysymys ei siis ole siitä, tuoksuako vai ei.

Kysymys on siitä, millaisia tuoksuja, kuinka paljon ja kuinka usein. Ja siitä, kuunteleeko tuoksun lisäksi myös kehoaan.

Näin rakennat lempeämmän tuoksumaailman

Muutosta ei tarvitse tehdä kerralla, eikä kaapista tarvitse heittää mitään pois tänään. Pienet valinnat riittävät.

Hajuvesi ja kosmetiikka

• Valitse yksi tuoksu kerrallaan. Kun hajuvesi, voide, shampoo ja deodorantti tuoksuvat kaikki eri tavalla, kokonaiskuorma kasvaa.
• Käytä hajuvettä harkiten: muutama suihkaus riittää. Muista, että nenä tottuu omaan tuoksuun, vaikka muut haistavat sen yhä.
• Suosi hajusteettomia versioita tuotteista, jotka jäävät iholle pitkäksi aikaa, kuten voiteista ja deodoranteista.
• Tutustu luonnonmukaisiin hajuvesiin ja tuoksuöljyihin, joiden ainesosat on kerrottu avoimesti.
• Lue ainesosaluettelo. Mitä aiemmin parfum mainitaan listassa, sitä enemmän tuoksua tuotteessa yleensä on.

Tuoksukynttilät

• Valitse laadukkaita kynttilöitä, jotka palavat tasaisella liekillä ja nokeamatta.
• Mehiläisvaha-, rypsi- ja soijavahakynttilät sekä steariinikynttilät ovat monelle mieluisa vaihtoehto. Muista silti, että mikään kynttilä ei pala täysin päästöittä.
• Leikkaa sydänlanka lyhyeksi ja vältä vetoisaa paikkaa, joka saa liekin lepattamaan ja nokeamaan.
• Polta kynttilää hetken kerrallaan ja tuuleta huone jälkikäteen.
• Kokeile tunnelmaa myös ilman tuoksua: tuoksuton kynttilä ja hyvä tuoksu muualta toimivat yllättävän kauniisti yhdessä.

Koti ja siivous

• Etsi pesu- ja puhdistusaineista hajusteettomia vaihtoehtoja. Allergiatunnus kertoo, että tuote on hajusteeton ja sopii herkälle. Myös monesta Joutsenmerkki-tuotteesta löytyy hajusteeton versio.
• Jätä ilmanraikastimet ja pistorasiaan liitettävät tuoksulaitteet pois. Raikkain tuoksu syntyy tuuletuksesta.
• Muista, että puhdas ei tuoksu. Etikka, sooda ja mikrokuituliina pitävät kodin puhtaana ilman tuoksukerrosta.

Luonnon omat tuoksut

• Tuoreet kukat, yrtit ja havunoksat maljakossa.
• Kattilassa hiljalleen haudutettu kanelitanko, appelsiininkuori ja muutama neilikka.
• Kuivatut laventelinukat liinavaatekaapissa.
• Metsäkävely, jonka jälkeen vaatteissa tuoksuu vielä ulkoilma.

Ja ehkä tärkein vinkki kaikista: anna nenällesi myös lepoa. Kun kotona on välillä tuoksuton tauko, jokainen tuoksu tuntuu taas aidommalta ja juhlavammalta.

Totuus tuoksuista -sarja jatkuu

Tämä artikkeli aloittaa SuVia STORIESin Totuus tuoksuista -sarjan. Sarjassa tarkastelemme tuoksuja vastuullisesti ja kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnin näkökulmasta.

Tulevissa osissa sukellamme muun muassa siihen, miksi tuoksut herättävät niin voimakkaita tunteita ja muistoja, mitä luonnonmukaiset tuoksut ja eteeriset öljyt oikeastaan ovat ja miten voit valita tai jopa valmistaa itse tuoksun, joka tukee hyvinvointiasi.

Sillä tuoksussa voi olla paljon kauneutta.

Kun tietää, mitä hengittää, siitä voi nauttia vielä syvemmin.

Lähteet

• Allergia-, iho- ja astmaliitto: Hajusteallergia ja Tuoksuyliherkkyys -tietoaineistot.
• Euroopan komission asetus (EU) 2023/1545 kosmeettisten valmisteiden allergisoivien tuoksuaineiden merkitsemisestä.
• Euroopan komission asetus (EU) 2021/1902 (butylphenyl methylpropional -aineen kielto kosmetiikassa 1.3.2022 alkaen).
• Steinemann, A. ym. (2011). Fragranced consumer products: chemicals emitted, ingredients unlisted. Environmental Impact Assessment Review 31(3).
• Steinemann, A. (2019). International prevalence of fragrance sensitivity. Air Quality, Atmosphere & Health.
• Tanskan ympäristövirasto Miljøstyrelsen (2017). Survey and risk assessment of particle and heavy metal emissions from candles.
• EPFL, HOBEL-laboratorio: Are candles toxic to indoor air quality?
• Nazaroff, W. W. & Weschler, C. J. (2004). Cleaning products and air fresheners: exposure to primary and secondary air pollutants. Atmospheric Environment.